Tervetuloa Akateemisen Karjalanpiirakkaseuran blogiin ja
samalla myös vähintään virtuaalisesti Pristinaan, Kosovoon! Tässä blogissa tarjoillaan kolmen martta-henkisen naisen päähanpistoja joista suurin osa
kiteytyy ruokaan ja etenkin leipomiseen. Ulkosuomalaisuutemme johdosta
innostumme väkertämään etenkin suomalaisia perinneherkkuja kuten saaristolaisleipää, korvapuusteja ja tietenkin karjalanpiirakoita, jonka nokkelana lukijana ehkä jo
arvasitkin blogin nimestä. Tämän lisäksi pyrimme tekemään kunniaa myös Balkanin
omille herkuille ja puuhaamaan jotain paikallisherkkuja ainakin tulevassa Yugo darling – eväitä Titon tyyliin-sarjassa.
Mutta nyt itse asiaan, saaristolaisleipiin ja kotikaljaan.
|
Älä tee niinkuin minä teen vaan niinkuin minä sanon. Vispilä ei ole sopiva väline taikinan sekoittamiseen. |
Reippaana tyttönä raahasin jo kesällä tekemäni Suomi-loman
tulijaisina kaappini täyteen ruisjauhoja, vehnäleseitä sekä kaljamallasta.
Ruisjauhoja ei näiltä leveysasteilta kannata edes etsiä, sillä kaupan hyllyt
tuntuu notkuvan perusvehnäjauhoja enemmän kuin tarpeeksi. Yhden
kardinaalimunauksen tosin tein Suomi-ostoslistani suhteen kun jätin tumman
siirapin Prisman hyllyyn. Eipä löytynyt sitäkään Pristinan marketeista.
Haasteista huolimatta loihdimme
Rouva Hyden kanssa saaristolaisleipää lauantai-illan ratoksi ja kutsuimme myös muita suomalaisystäviämme maistamaan juuri uunista tullutta tuotostamme. Saaristolaisleipähän
on toki hippeimmillään vasta vajaan viikon jälkeen leivonnasta, mutta eipä ahne
luonteelleen mitään mahda.
|
Tuliaisia Suomesta. |
Kotikalja sen sijaan syntyi hetken mielijohteesta kun
leivotessa huomasimme omaavamme kaikki kotikaljaan tarvittavat ainekset. Hieman
meinasi kyllä jäädä mehuksi kun emme lukeneet ohjeita loppuun ja rupesimme nauttimaan
tuotostamme jo heti pullottamisen jälkeen. Ensin luulimme, että ongelma johtui
siitä, että olimme laittaneet kaljakanisterimme liian viileään paikkaan käymisprosessin
ajaksi. Viileä tai ei, note to self: lue ohjeet!
|
Kotikalja - toimii! |
SAARISTOLAISLEIPÄ
(2 leipää)
- 5 dl piimää (Kosovo:
maustamatonta juoksevaa jugurttia)
-
50g hiivaa (Kosovo:
kuivahiivaa vastaava suhde)
-
1,5 dl siirappia
(Kosovo: hunajaa)
-
1,5 dl vehnäleseitä
-
1,5 dl kaljamallasta
-
1,5 dl ruisjauhoja
-
½ rkl suolaa
-
n. 5-6 dl vehnäjauhoja
Lämmitä piimä/jugurtti
kädenlämpöiseksi. Siirrä se kulhoon ja liuota mukaan hiiva. Lisää sitten
siirappi/hunaja ja suola. Lisää lopuksi kuivat aineet osissa puulastalla
tai kädellä sekoittaen. Taikinan tulee jäädä melko löysäksi, joten jos olet
onnistunut tekemään pizzataikinaa muistuttavan kimpaleen homma on mennyt
puihin.
Anna taikinan kohota
kulhossa ainakin 1,5 tuntia. Jaa taikina kohoamisen jälkeen leipävuokiin ja
anna kohota lisää ainakin tunti. Vuoat on hyvä vuorata leivinpaperilla niin
leivät saa helpommin irti.
Paista leipiä 175
asteessa 1,5 tunnin ajan. Voit ripotella koristeeksi vehnäjauhoja leipien päälle ennen
kuin laitat ne uuniin. Kun leivät on valmiit ne kannattaa kääriä folioon ja
säilyttää niitä jääkaapissa.
KOTIKALJA (5
litraa)
- 5 litraa vettä
-
3 dl kaljamallasta
-
2 dl sokeria
-
0,5-1 tl hiivaa tai ¼ tl
kuivahiivaa
Kiehauta vesi ja kaada
se maltaiden ja sokerin päälle isoon kulhoon.(Jos sinulla on kannellinen kulho,
hienoa. Itse läträsimme ämpärin ja vesitonkan välillä.) Anna maustua ja jäähtyä
haaleaksi. Kun seos on haaleaa lisää hiiva. Anna kotikaljan käydä vedottomassa,
lämpimässä paikassa 12-24 tuntia.
Siivilöi kalja, pullota
ja siirrä viileään. Kalja on valmista nautittavaksi pullotusta seuraavana
päivänä.