RUISLEIPÄ

Jos haluat kokea todellisia onnistumisia, kokeile perinteisen ruisleivän tekoa. Mikään ei voita sitä riemua, kuin itsetehdystä juuresta lähtien tehty ruisleipä. Ja kaikenlisäksi leivän tekeminen on erittäin helppoa! Aineksiakin on vain kolme: ruisjauho, vesi ja suola.

Haasteen leivontaan tuo aika. Jos kuitenkin olet aktiivisella korporaatiouralla tai muutoin projektityöskentelyn jumala, sinulla ei ole hätää. Aktiivisia työvaiheita on vähän, mutta passiiviseen työvaiheeseen kuluu viisi päivää. Toki kun ensimmäisen kerran olet tehnyt juuren, voit alkaa elättämään sitä perheenjäsenenäsi. Ruoki sitä aina välillä, niin sinun ei tarvitse uuden ruisleivän tekoon käyttää niin montaa päivää.

RUISLEIPÄ (2 leipää)

Tee ensin juuri. Tämä ohje, kuten moni muukin hyvä vinkki, löytyy Marttojen nettisivuilta.

Tästä se lähtee! Juuren ensimmäinen vaihe suoritettu!

1. päivä

 3 rkl ruisjauhoja

3 rkl haaleaa vettä

• Ainekset sekoitetaan pienessä lasipurkissa ja purkki laitetaan lämpimään paikkaan kahdeksi päiväksi esimerkiksi jääkaapin päälle niin, että kansi on löyhästi kiinni ja ilma pääsee vaihtumaan.

 3. päivä

2 rkl ruisjauhoja

2 rkl haaleaa vettä

• Lisätään lisää jauhoja ja vettä ja annetaan olla purkin vielä päivä samassa paikassa.

 4. päivä

• Juurta voi nyt käyttää hapanjuurileivän tekemiseen. Juuri on aluksi lievästi hapanta, mutta voimistuu sitä mukaa kun valmistat hapanleipää.

Leivontavaihe 1:

 2 dl kädenlämpöistä vettä

 upea leipäjuuri, jonka juuri teit

 1 dl ruisjauhoja

• Sekoita vesi, juuri ja ruisjauhot tasaiseksi taikinaksi.
• Peitä muovikelmulla ja laita mielellään lämpimään paikkaan, kuten lieden lähettyville tai jääkaapin päälle. Anna käydä yön yli tai kunnes kuplii kunnolla. Kun hapantaikina alkaa kuplia ja siitä leviää mieto, hapan tuoksu, se on valmista

Leivontavaihe 2:

 6 dl kädenlämpöistä vettä

 ½-1 rkl suolaa

 1,5 l ruisjauhoja

• Lisää taikinaan vesi ja suola ja sekoita niin, että suola sulaa hyvin. Laita leipään suolaa oman makusi mukaan.
• Sekoita taikinaan jauhoja pikku hiljaa. Vaivaa taikinaa voimakkaasti, vähintään 10 minuuttia käsin tai 5 minuuttia koneella tasaiseksi ja aika kiinteäksi taikinaksi. Taikina saa jäädä hieman tahmaisen pehmeäksi. Anna kohota liinalla peitettynä kaksinkertaiseksi. Kohota lämpimässä paikassa. Kohottamiseen menee 3–6 tuntia sen mukaan, kuinka lämmin paikka on. Tärkeää on, että kohotat taikinan kunnolla.
• Kumoa taikina hyvin jauhotetulle leivinpöydälle (jätä juurta astian pohjalle seuraavaa leivontakertaa varten, jos mahdollista). 
• Vaivaa muutama kerta voimakkaasti ja jaa taikina kahteen osaan. Pyörittele palat palloiksi ja laita leivät pellille ja peitä liinalla. Anna kohota 2–3 tuntia sen mukaan, kuinka lämmin paikka on. Kun painat leipiä kevyesti sormella, taikinan pitäisi kohota ennalleen nopeasti. Painele leipää hieman tasaisemmaksi tarvittaessa. Pistele leivät haarukalla.
• Paista leipiä 200-asteisessa uunissa hieman yli noin tunti.

Omnomnomnomnom.... Toimii!

JOULUTORTUT JA PIPARIT

Nyt ollaan varmasti poliittisen epäkorrektiuden ytimessä, mutta Akateeminen Karjalanpiirakka ei natsitorttukohuista välitä! Me väännämme joulutorttumme rakkaudella, joulun sanomaa hurmostellen!

Tekeleiden poliittisuusaspeksi on kyllä huomioitu. Piparit on luonnollisesti tehty paikallista poliittista tilannetta myötäillen, leipoen siis monietnisiä äijänkäppäniä. Sukupuolisensitiivisyyteen ei päästy, sillä Kosovon piparimuottimarkkinoilla on perinteisten sydämien, peruspiparien ja tähtien lisäki vain äijämuotteja tarjolla. Tämä kertonee paljon myös paikallisesta yhteiskunnasta.

Ennen kuin säntäilee mitään, kannattaa ottaa vaikka vähän punkku-punaviiniä
ja syödä kyytipojaksi suklaata!

JOULUTORTUT (12 kpl)

• 2 dl venhäjauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• 125 g margariinia tai voita
• 125 g maitorahkaa tai kermaviiliä

Täyte: luumusosetta

Voitelu: munaa

Mittaa kulhoon jauhot, leivinjauhe ja rasva. Sekoita ne kädellä tai puuhaarukalla.

Sekoita joukkoon rahka/kermaviili. Anna taikinan levätä kylmässä noin 30 min.

Kauli taikina ½ cm paksuiseksi levyksi. Ota torttumuotilla neliönmuotoisia paloja. Jos sinulla ei ole joulutorttumuottia, voit jakaa levyn useiksi neliöksi myös esim. veitsellä.

Käännä muotista muodostuneet sakarat neliön keskustaan. Voitele tortut munalla. Lisää lopuksi luumusose.

Paista 225 asteessa uunin keskiosassa noin 10 minuuttia.

Ei mitään natsitorttuja!

PIPARIT (50 kpl)

• ¾ dl siirappia
• 1 dl sokeria
• 125 g margariinia
• 1 tl kanelia
• 1 tl inkivääriä
• 1 tl neilikkaa
• 1 muna
• 1 tl soodaa
• 4 dl vehnäjauhoja

Mene ensin Suomeen ja tuo mukanasi inkiväärijauhetta ja neilikkaa.

Kun tulet takaisin mittaa kattilaan margariini, siirappi, sokeri ja mausteet. Kiehauta ne puuhaarukalla sekoittaen.

Vatkaa kiehautettu seos haaleaksi ja lisää sitten muna.

Lisää sooda ja jauhot. Nämä kannattaa sekoittaa yhteen ennen seokseen lisäämistä.

Kääri taikina kelmuun ja laita jääkaappiin. Odota vuorokausi.

Kauli seuraavana päivänä kovettunut taikina ohueksi levyksi. Käytä muotteja tai tee omaa mielikuvitustasi hyödyntäen jotain aivan villijä kuvioita!

Paista 200 asteessa uunin yläosassa noin 5 minuuttia.

Tontut työssään! Tässä valmistuu taikina.

Valmis!

KARJALANPIIRAKOITA

Niinkuin blogin nimi ennakoi, on kirjoittajilla tietynlainen suhde karjalanpiirakoihin. Ja koska kosovolaisen supermarketin tai leipomon valikoimiin nämä suomalaiset perinneherkut eivät kuulu, tarttuu näppärä nykynainen kaulimeen ja pistää tuulemaan.

Karjalanpiirakoiden tekoprosessi on itsessään aika yksinkertainen; keitetään puuro ja sekoitellaan ruisjauhot voihin ja veteen. Homman hankalin vaihe onkin taikinan kauliminen tarpeeksi ohuiksi ja oikean mallisiksi lätyiksi, sekä tietenkin se rypytys.

Päätimme Ainon kanssa kuitenkin ottaa haasteen vastaan ja eräänä sunnuntaina puurot porisivatkin iloisesti kattilassa. Teimme piirakkamme tällä Valion ohjeella. Asiantuntijaystävämme vinkkinä korvasimme osan puuron maidosta ruokakermalla. En ole aivan 100% varma, auttoiko se puuron koostumukseen kovinkaan paljoa, mutta makuun ainakin.

Kosovosta ei piirakkapulikoita kannata etsiä, eikä se varmasti ole ensimmäinen asia mielessä pakattavien listoilla, kun ulkomaille muuttaa. Tyhjä ja pesty viinipullo sai siis toimia hätäratkaisuna. Seurasimme alun pienen epäilyksen jälkeen ohjetta pilkun tarkasti ja piirakoitahan sieltä syntyi!

Olimme lopputulokseen varsin tyytyväisiä. Valion ohjeesta voisimme kuitenkin antaa sen verran palautetta, että suolaa on hieman liian vähän. Piirakkamme nimittäin olisivat kaivanneet hitusen enemmän suolaa makunsa esiintuomiseksi. Mutta hyviä näinkin!

KARJALANPIIRAKAT
Taikina

2  dl	kylmää vettä
1  tl	suolaa
2 1/2  dl	ruisjauhoja
2 1/2  dl	vehnäjauhoja
25  g	voita

Puuro

4  dl	vettä
4  dl	puuroriisiä
16 - 18 dl	maitoa
1 1/4  tl	suolaa

Voiteluun

75  g	voita
2  dl	maitoa

Keitä puuro edellisenä päivänä. Käytä paksupohjaista kattilaa, teflonkattilaa tai haudekattilaa. Välihuomatuksena tosin, että itse käytin ihan tavallista emalikattilaa ilman ongelmia, tarvitsee vain sekoitella ahkerammin. Lisää kiehuvaan veteen riisit. Keitä kunnes vesi on imeytynyt. Lisää maito pienissä erissä. Sekoittele tasaisin väliajoin ja keittele kypsäksi ja suhteellisen paksuksi puuroksi. Lisää suola.

Valmista taikina sekoittamalla veteen muut ainekset. Alusta viimeiseksi joukkoon sulatettu voi. Taikinan tulee olla kiinteää ja sitkeää.

Leivo taikinasta tanko. Jaa se 40 osaan. Pyöritä palat palloiksi ja taputtele kakkaroiksi. Lado päällekkäin ja peitä kelmulla kuivumisen estämiseksi.

Kauli kakkarat piirakkapulikalla ohuiksi, pyöreiksi kuoriksi. Kokoa kuoret pinoon, ripottele väliin jauhoja ja peitä kelmulla. Kapinalliset leipurit eivät aluksi uskoneet pinoamisen tarpeellisuutta, vaan levittelimme taikinakuoria pitkin pöytää. Tilahan siinä tosin loppuu kesken.

Ota kuori kerrallaan pinosta ja pyyhi liiat jauhot pois. Annostele puuroa 1-2 ruokalusikallista per kuori. Levitä ja rypytä varovaisesti. Nostele pellille.

Paista 275 - 300 asteessa kypsiksi, n.10 - 12 min.

Voitele valmiit piirakat voi-maitoseoksella.

KORVAPUUSTIT

Kuten lokakuun suppispostauksessa kerrottiin: ulkosuomalaisen onni on tuliaiset. Tuliaiset ovat keskeisessä osassa myös tässä kirjoituksessa, sillä Kosovosta on vaikeaa (mahdotonta) löytää kardemummaa eikä korvapuustit olisi mitään ilman sitä.

Akateeminen Karjalanpiirakkaseura kokoontui kardemumman ilosta, tosin vajaamiehistöllä, leivontakesteihin viime sunnuntaina. Työnjako kesteissä oli selvä: allekirjoittanut hoiti ”taikinan koskettelun” ja Minnin tehtävänä oli rasvan sulatus. Minni kertoi sopivasti ennen kestejämme omaavansa pullakirouksen. Tämän mukaan hänen leipomansa pullat muuttuvat uunista tultuaan kiviksi ja sopivat nautiskelun sijaan esim. ikkunan rikkomiseen hädän hetkellä.

En tiedä oliko työnjakomme avain onneen, mutta puustimme eivät muuttuneet kiviksi. Uunista leijaileva pullan tuoksu lupaili jo herkkuhetkiä, ja niitä kyllä saatiin. Uunituore korvapuusti ja lasi maitoa. Täydellistä!

Reseptejä korvapuustien tekoon löytyy paljon ja moni varmasti tämänkin yksinkertaisen ilahduttajan ohjeen muistaa jo ulkoa. Vähän leiponeille löytyy onneksi liuta eri nettilähteitä ja itsekin kävimme tarkastamassa mittasuhteen tästä Valion reseptistä.

Lasi maitoa ja korvapuusti. Täydellistä!

KORVAPUUSTIT (17 kpl)

Pullataikina

• 25 g hiivaa
• 2,5 dl maitoa
• 1 muna
• 1 dl sokeria
• 1 tl suolaa
• 0,5 rkl kardemummaa
• 500 g vehväjauhoja
• 100 g rasvaa

Täyte

• 50 g rasvaa
• 0,5 dl sokeria
• 1 rkl kanelia

Pinnalle

• mantelirouhetta

Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää muna, sokeri, mausteet ja osa jauhoista. Sekoita taikina tasaiseksi. Alusta vähitellen loput jauhot taikinaan, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista. Lisää lopuksi sulatettu rasva.

Anna taikinan kohota liinan alla vedottomassa paikassa kaksinkertaiseksi.

Kauli taikina kahdeksi 60 x 30 cm:n kokoiseksi levyksi. Jos haluat muhkeita pullia kuten me haluuttiin, tee taikinasta vain yksi levy.

Levitä levyille pehmeä rasva. Ripota pinnalle sokeri ja kaneli. Kääri taikinalevyt rulliksi pitkältä sivulta. Jätä saumakohta alapuolelle. Leikkaa rullat terävällä veitsellä vinottain kolmikulmaisiksi paloiksi. Nosta palat pystyyn kapea kohta ylöspäin.

Paina sormilla kapea kohta alas pöytään saakka. Näin leikkauspinnat nousevat ylös. 

Kohota liinan alla.

Voitele kohonneet puustit munalla. Ripota pinnalle mantelirouhetta.

Paista uunin keskiosassa 225 asteessa n. 10 min.

"EI MENNY NIINKUIN STRÖMSÖSSÄ"-OMENAPIIRAAT

Ei tarvitse varmasti avata asiaa yhtään sen enempää kun puhutaan Ei menny niinkuin Strömsössä-omenapiirakasta. Pieleenhän se meni.

Viime viikonloppuna meillä oli mahtava suunnitelma tehdä piirakkaa, juoda skumppaa kyytipoikana ja nauttia. Skumppa meni hyvin alas, mutta omenapiirakan ulkonäkö hämmensi. Ajatuksena ihanan söpöt kuppikakkukokoiset omenapiirakat näyttivät pikemminkin omituisilta sienipiirakoilta.

Minkään ruoan nautinto ei nojaudu yksin sen makuun, sillä ulkonäkö ja tuoksu ovat myös oleellisia osia kokonaisnautinnossa. Tämän vuoksi omenapiirakalta maistuva mutta sienipiirakalta näyttävä tuote herättää enemmän hämmennystä kuin nautintoa.

Tästä huolimatta, itse piirakan maku oli sopiva ja kuppikakkukoossa mikä tahansa on söpöä. Suosittelen kuitenkin lämpimästi pohtimaan piirakan visuaalista puolta enemmän kuin mitä me teimme.

Kuppikakkukokoiset omenapiiraat (12 kpl)

• 100 g voita
• 1 dl sokeria
• 1 muna
• 3 dl vehnäjauhoja
• 1 tl leivinjauhetta

Täyte:

• 1 iso omena
• kanelia
• 250 g ranskankermaa
• 1 muna
• 1-2 rkl sokeria
• 1 tl vaniljasokeria

Lämmitä voi huoneenlämpöiseksi. Vaahdota voi ja sokeri. Sekoita joukkoon muna.

Lisää kuivat aineet seoksena. Jaa taikina 12 kuppikakkuvuokaan.

Täyte: Kuutio omena pieniksi kuutioiksi ja marinoi se kanelilla. (Kuutioinnin suhteen voit miettiä jotain muutakin vaihtoehtoa, sillä kuutiot taisivat olla osasyy sieni-hämmennykseen). Lisää omenat taikinan päälle.

Sekoita ranskankerma (voi käyttää myös tuorejuustoa), muna ja sokerit. Kaada seos omenien päälle.

Paista uunissa 200 asteessa 30 minuuttia.